Otetaan mitä on

Eilen iltapäivällä kuljin aseman ja asematunnelin kautta matkalla(yhden) suosikkikirjailijani, Donna Leonin, kirjailijatapahtumaan. Olin onnellinen siitä, ettei minun enää tarvitse päivittäin sitä reittiä käyttää, niinkuin vielä työelämässä ollessani. Hallalallajalla- tyylinen lallatus kaikui tunnellissa seisoskelevista miesryhmistä. Joku musta mies mesosi kovaan ääneen mikrofoniin. Ajattelin, että niinkuin ei Suomessa olisi yli oman tarpeen työttömiä nuoria miehiä, niitä piti vastaanottaa vielä kymmeniä tuhansia tänne aikaansa viettämään… –  Täällä yhden hengen palkattomassa ajatushautomossani tuli lisäksi mieleeni se, että nuorena ihmettelin, miksi emakko syö joissakin tapauksissa vastasyntyneet poikasensa? Todella sikamaista. Biologian tunnilla, tai ties missä selvisi, että jos emakko tuntee oman olonsa uhatuksi, se mieluummin syö porsaansa, kuin jättää ne ulkopuolisen surman suuhun. Liekö sama merkki sekin, jos jossakin maassa hyökätään omaa kansaa vastaan? Ulkopuolinen uhka koetaan suureksi, mutta sille ei pystytä tekemään mitään. Taitaa olla lopun alkua? – Kävipä Yhdysvaltojen vaaleissa miten tahansa, se vaikuttaa väistämättä koko maailmaan (negatiivisesti). On hyvä, että molemmat presidenttikanditaatit ovat (eri tavalla) kokeneita, huonoa on se, että molemmilla on (erilaisia) puutteita, jotka vaikuttavat kanssakäymiseen maailman valtioiden ja ryhmittymien kanssa. – Se, mitä maailmasta nykypäivänä puuttuu on kunniotus: kunnioitus yksittäisten ihmisten, ihmisryhmien ja valtioiden välillä. Itsekkyyden ilmapiirissä eivät epävarmat rauhantekijät pärjää, vaan valtaan nousevat barbaarimaiset diktaattorit, jotka viis veisaavat yhteistyöstä ja rauhanaatteesta, eivätkä odota muiden hyväksymistä teoilleen. Tällaisia yksinvaltiaita on jo ympäri maailmaa, eikä heitä voida pysäyttää…

http://http://yle.fi/uutiset/3-9202323

http://www.hs.fi/elama/a1475034512892