Sanotaan, ettei tässä elämässä mikään ole ilmaista ja niin kait se onkin. Tänä aamuna jaettiin kuitenkin Helsingin rautatieasemalla ilmaista iloa, kun siellä jaettiin ilmaisia tulppaaneita ohikulkijoille. Tulppaani on talven oma kukka, mutta samalla kevään airut, jonka tulo suurin joukoin markkinoille ilahduttaa minua vuosi vuoden jälkeen. Yhä harvemmin olen nykyään kuitenkaan raatsinut/pystynyt ostamaan kimppua viikonlopuksi. Tänään on hieno ja aurikoinen ilma, joten sonnustauduin rautatieasemalle kymmenen korvissa. Olin lukenut, että tulppaaneja jaetaan 5000 kappaletta, mutta pelkäsin niiden kuitenkin loppuvan kesken. Eivät onneksi siinä vaiheessa loppuneet, vaan uusia lavoja nostettiin aina esille. Kukat eivät olleet mitään leikko- eikä tuontitavaraa, vaan suomalaisten kauppapuutarhoiden vielä sipuleissa kiinni olevia taatusti tuoreita tulppaaneja. Kahmin tungoksessa mukaani pienehkön kimpun ja livistin valokuvauksesta. Tarkoitus oli, että jokainen olisi kuvauttanut itsensä kimppunsa kanssa. En nyt tässä kunnossa kuitenkaan halunnut ikuistaa itseäni, enkä olla väkijoukossa kauempaa kuin välttämätöntä. Joka tapauksessa: suuret kiitokset järjestäjille! Tulppaanikimppu piristää kummasti ankeintakin olotilaa. – Piristystä sai myös suomalainen kalsea seksielämä monikymmentuhantisen miesjoukon rynnistäessä tänne syksyllä. Seksiä on jaossa sekä vapaaehtoisesti että väkisin. Useimmissa tapauksissa nainen ei voi valita, mutta kuitenkin… Ulos pitää silti uskaltautua, hieno ulkoiluviikonloppu on tulossa, kunhan ei ole liian kylmää. Iloa ilmoistakin! Toivottavasti ”suomalainen burka” suojelee niin paleltumiselta kuin lääppimiseltäki
Merkinnät RSS-syötteenä