Babuljat

03.08.2016, lila46

Oleillessani kesäkuussa Virossa törmäsin täysin uuteen sanaan ”babulja”. Kyllähän minä babushkat ja maatuskat jo aikaisemminkin tiesin, mutta (minulle) uudissana babulja oli vieras. Sen täytyy olla jokin virolaisten keksimä venäläisen sanan väännös… Ensin sana tuli esiin uudehkon tallinnalaisen ravintolan nimenä ja sittemmin luin Õhtulehdestä parikin artikkelia aiheesta, kuinka Viroon jääneet venäläiset ovat eläneet neljännesvuosisadan Virossa yrittämättäkään kotiutua. Einar Ellermaan kirjoituksessa ”Eesti elu muutub, aga babuljad jäävad?” (Vaikka elämä Virossa muuttuu, babuljad jäävät – oma käännökseni), kirjoittaja kertoo paikallisbussissa kuulemastaan keskustelusta, jonka kävivät ”tyypillinen olkihattuinen venäläismuori ja prässittömiin prässihousuihin pukeutunut venäläinen ukkeli. ”Eivät muuta tee, kuin kiusaavat Savisaarta”, muori aloitti ja piti sitten luennon kaikesta siitä, mikä Virossa on huonosti. Ja sitten vielä toisen luennon kaikesta, mikä Tallinnassa on hyvin, Savisaaren ansiosta. Papparainen ihmetteli, kuinkas muori tietää niin paljon? Johon tämä vastasi lukevansa lehteä. Toinen kysyi, että mitä sanomalehteä? Mitäs ihmettelemistä siinä on, eihän meillä ole kuin yksi lehti ja se on ”Stolitsa” (Pääkaupunki). Kyseinen lehti on Tallinnan kaupunginhallituksen julkaisema venäjänkielinen lehti. Lukijoidensa mielestä lehti kirjoittaa puhdasta totuutta, niinkuin ”Pravda” Neuvostoliitossa. – Artikkelin kirjoittaja Ellermaa sanoo, ettei kuultu keskustelu tehnyt edes vihaiseksi, ainoastaan paha mieli tuli siitä, että yhä, 25 vuotta Viron uudelleenitsenäistymisen jälkeen ovat venäläjänkieliset babuljat ja papparaiset voimissaan. Tosin, he poistuvat tästä maailmasta muutaman vuosikymmenen sisällä, mutta heidän jälkeensä on kasvanut jo uusia sukupolvia, joilla on sama elämäntapa. Lapsenlapset asuvat mielestään myös Neuvostoliitossa ja pukeutuvat 80-luvulta tuttuihin vaateparsiin. Kirjoittaja sanoo, että nyt näemme kuinka monilla (noin 300 000 ihmistä,) on onnistunut elää neuvostoliittolaisina mukavuuspakolaisina Virossa (jossa elinolot ovat paremmat) vailla aikomustakaan sopeutua Viron yhteiskuntaan. Venäjä ei halunnut näitä babuljoita missään nimessä vastaanottaa 90-luvun murroksessa, vaan he jäivät Baltiaan iankaikkiseksi muistutukseksi miehitysajasta.