Mikä oli Suomessa syntyneen (suomalaisen) orvon ja vailla perheen turvaa olevan lapsen kohtalo vajaa sata vuotta sitten kotimaassaan? Hänet myytin orjaksi huutokaupalla. Ei toivotettu tervetulleeksi, ei kustannettu hyviä vaatteita, eikä aina edes ruokaakaan. Lapset joutuivat monenlaisen hyväksikäytön uhreiksi. Muistan, että vielä viisikymmentäluvulla puhuttiin huutolaisista, vaivaistaloista ja mierontiestä, koska ne olivat lähihistoriaa. – Nyt tänne paukkaa jopa alle kouluikäisiä lapsia yksinään Lähi-Idästä ja Afrikasta, turvaamaan perheensä elintasoa lähtömaassa. Minkälaisia hyväksikäyttäjiä ovat vanhemmat, jotka niin tekevät, lähettävät lapsensa pitkälle matkalle tuntemattomaan maahan, vain saadakseen rahahanan auki? Huutolaisiin ei näitä alaikäisiä voi mitenkään verrata. Näille laittomasti maahantulleille tarjotaan paremmat olot kuin kaikilla kantasuomalaisilla on edes tänä päivänä: ilmainen ruoka ja asunto, koulutus, terveydenhoito, lapsilisä ja monta sataa euroa kuussa taskurahaksi. Ei kai heilläkään ihan helppoa ole vieraassa maassa, mutta aineellisesti saavat kaiken, mitä keksivät pyytää. Ja rahaa virtaa (Itä-Keskuksen) kautta perheelle lähtömaassa. Lopulta tulee ehkä koko suku perästä, salakuljetettuna tai laillisesti perheenyhdistämisellä. Aikuistuttuaan nämä ankkurilapset yleensä muuttavat pois Suomesta, kiittämättä ylöspidosta. – Minua ihmetyttää sekin, että laittomat maahantulijat ovat tervetulleita, vaikka ihmissalakuljetus on rikos. Kyllä toimeksiantajakin (lapsen isä tai äiti), joka maksaa rikolliselle lapsen kuljetuksesta, pitäisi laittaa edesvastuuseen! Eiköhän ihmissalakuljetus loppuisi, kun ei olisi kysyntää.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ankkurilapsi
http://yle.fi/vintti/yle.fi/tv1/juttuarkisto/dokumentit/muisti-huutolaiset.html
Merkinnät RSS-syötteenä