Lopultakin sain luettua loppuun toisen omistamani Anna Politkovskajan kirjoittaman kirjan ”Venäläinen päiväkirja”. Kuukausi siinä meni ja se oli minun jakobinpainini. Ensimmäinen (Putinin Venäjä) oli oikeastaan helpompi lukea, tässä toisessa liikutaan samassa ajanjaksossa, kuin ensimmäisessäkin, aiheina Nord-Ost, Beslan ja Myös ihmisoikeusrikkomukset Pohjois-Kaukasian valtioissa. Hodorkovskin oikeudenkäynnin lisäksi mainitaan venäläisiä toisinajattelijoita, joista osa on jo saanut onnettoman lopun elämälleen, niinkuin Annakin. Kirjan lopussa ovat ”Suomentajan jälkisanat” sekä hakemisto, jotka auttavat lukijaa ymmärtämään tilannetta Putinin Venäjällä. Suomentaja Nina Saikkonen kirjoitti 15.5.2007: ”Venäläisen päiväkirjan suomentaminen on ollut rankka ja vaativa prosessi… Politkovskaja jätti käsikirjoituksen hieman ennen kuolemaansa… Me menetimme Anna Politkovskajan, mutta voimme antaa hänen äänensä kuulua…”
Joitakin lainauksia kirjan sivuilta ajalta: joulukuu 2003 – elokuu 2005:
s. 73 ”Demokratiamme jatkaa syöksykierrettään. Mikään tässä maassa ei riipu kansasta – kaikki riippuu Putinista.”
s. 108 ”Ihmiset ovat alkaneet nauraa Putinille, jopa televisiossa. Tänään hän on Habarovskissa ja näyttää yhtä pöyhkeältä ja ruhtinaalliselta kuin kuningas kansansadussa.”
s. 223 ”Elämme todella epätavallisessa valtiossa. Se nauttii ajaessaan ihmiset umpikujaan..”
s. 238 ”Beslanin jälkeen Kreml päätti elvyttää neuvostometodit taistelussaan islamia vastaan.”
2. 311 ”Venäjällä on taas jihad…Jihad, ketä vastaan? Tällä kertaa pyhää sotaa käydään wahhabiitteja ja terroristeja vastaan.”
Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, venäläinen pyhä sota on levinnyt Syyriaan asti.
Merkinnät RSS-syötteenä