Otetaan mitä on

Tänään on Kirjan ja Ruusun päivä. Silloin ennen kävin yleensä Espalla päivän tilaisuudessa, ilma oli kaunis ja joskus jaettiin ruusujakin…

Mutta nyt, elämme poikkeusaikaa ja koska olen muuttanut koillisesta kaakkoon, en niin vain pääsisikään pistäytymään Espalla entiseen malliin. Lisäksi olen ”vankina” asunnossani uudessa kotipaikassa, olenhan riskiryhmää.

Viime aikoina mieleeni on usein tullut kirja ”Rakkautta koleran aikaan”, jonka muistelen olevan kirjahyllyssäni. Näin sen myös elokuvana. En ole jaksanut ruveta eeposta kaivamaan esille, koska samalla joudun kohtaamaan ne kirjapinot, joiden lukemista en ole vielä kyennyt aloittamaankaan. Jostain syystä en ole lukumoodissa. Onneksi ehdin tilata ja noutaa säkillisen luettavaa kirjakaupan alennusmyynnistä ennen liikkumisrajoituksia. Siitä olen iloinen.

Joskus kahdeksankymmentäluvulla hurmaannuin eteläamerikkalaisesta kirjallisuudesta tutustuessani sikäläisiin mestareihin. En ole koskaan käynyt edes Meksikossa, mutta jotenkin pystyin eläytymään sikäläiseen elämänmenoon, kun sitä kuvattiin niin elävästi. Tuntui kuin itse olisin ollut ilmanalassa, jossa lämpötila on liki neljäkymmentä astetta ja kosteusprosentti liki sata. – Sadan vuoden yksinäisyydestä se alkoi, jolloin tutustuin ensimmäisen kerran nobelisti Gabriel Carcia Marquezin tuotantoon.  Mutta, on monta muutakin kirjailijaa, joiden nimiä en nyt juuri muista, koska nimimuistini on jo huomattavan heikko.

Hyvä juttu oli, että eilen sattumalta ryhdyin katsomaan kakkoselta Matkaaja: Amazon -jaksoa, jossa reissunainen Holly Morris (tuntematon minulle ennestään) matkaa Perussa jokilaivalla puolen miljoonan asukkaan Iquitosin kaupunkiin. Se on entisten kumiparoneiden kaupunki, johon ei ole mahdollista matkustaa autolla. Nykyään sinne tosin pääsee tietenkin myös lentäen jokilaivan lisäksi. – Olen lukenut paikasta jostakin teoksesta, tai ainakin nähnyt mieleenpainuvan elokuvan Fitzcarraldo. 

En tiedä, miksi kaihoan Etelä-Amerikkaan nyt, kun matkustaminen on mahdotonta. Mutta, niinkuin veljeni sanoi jo ennen koronan aiheuttamia rajoituksia ”On helpompaa tutustua paikkoihin omalta sohvalta kuin matkustaa niihin.” Ehkä muutkin tekevät sen johtopäätösen tänä aikana?  Matkustaminen on loppujen lopuksi aika rasittavaa ja rasittavammaksi tulee, mitä vanhempi itse olet…