Kävin Tukholmassa kahdeksan euron risteilyllä punaisella laivalla. Helluntaina tein kotimaan meno-paluu -matkan kahdeksalla eurolla punaisella bussilla. Punainen on valttia. Tietäähän sen, ettei tätä halpuutusta iankaiken jatku, joten on käytettävä edullisia tarjouksia, niin kauan kuin niitä riittää. Laivayhtiöthän tarjoavat ilmaisiakin risteilyitä niille, jotka ensin ostavat tarpeeksi suurella summalla juomia ja parfyymeitä, what ever, niiden myymälöistä. Muistan itsekin joskus talviaikaan käyneeni Tallinnan risteilyllä 0 eurolla, vaikken mikään suurostaja ollutkaan. – Tukholmassa vietin hienon päivän Södermalmilla ympäristöineen. En tuntenut (taaskaan) houkutusta lähteä ramppaamaan jonossa kohti Vanhaakaupunkia ja Drotninggatania. Varsinkin kun oli iki-ihana kesäpäivä. Alan tässä vanhoilla päivilläni kallistumaan sille kannalle, että Ruotsi on todellinen Onnela, aina vaan köyhtyvään Suomeemme verrattuna. Ymmärrän nykyään jo hyvin Vadelmavenemiestä, jolla on ongelma: ”Hän ei tahdo olla suomalainen mies, mörökölli, ahdistuksen ja huonon itsetunnon ruumiillistuma. Hän on päättänyt tulla ruotsalaiseksi.” Moneen kertaan olen Tukholmassa käydessäni katunut sitä, etten lähtenyt siirtolaiseksi Ruotsiin, niinkuin monet muut tekivät. Niin miksi, tilaisuuksia olisi kyllä ollut? Nyt on liian myöhäistä ja saan vain ihmetellä, minkälaista olisi ollut elää ja kuolla Ruotsissa? – Ihmiset näyttivät niin tyytyväisiltä ja levollisilta lekotellessaan auringon paisteessa penkeillä ja nurmikoilla sekä rannoilla. Kaljaa ei juotu, eikä remuttu missään. Siistiä oli, puhtaanapitolaitoksen ei tarvinne aamuisin tulla korjaamaan edellispäivän ja -illan piknikkien jälkiä. Roska-astioita oli riittävän tiuhaan ja niitä myös käytettiin ja täytettiin. Penkkejä ja muita istuimia oli myös niin paljon, että aina halutessaan saattoi istahtaa huilaamaan. Ei tarvinnut etsiä kiviä ja kantoja, penkkien puutteessa, niinkuin Helsingissä. Ja täällähän jopa bussikatosten penkit kansoittavat nuoret ”vanhukset”, jotka eivät paikkaansa luovuta oikeille vanhuksille… Jopa liikennevalot Tukholmassa ovat ystävällisemmät jalankulkijoille, ei tarvitse juosta loppumatkaa kadun yli, niinkuin meillä virheän valon vaihtuessa punaiseksi, juuri kun jalankulkija on vasta puolivälissä kadunylitystä. – Tietysti Ruotsin Onnelallakin on kääntöpuolensa, mutta kyllä elintaso, siisteystaso ja palveluiden taso ovat siellä korkeampia kuin meillä. Sellaisenkin havainnon tein, että Romania mustalaiset olivat kaikoneet (karkoitettu) Söderiltä, näin vain pari kerjäläistä. Niinpä, meille on tänä kesänä siunaantunut huippumäärät Itä-Euroopan romaneja, jotka ovat paenneet tänne punaisilla laivoilla, Ruotsin tiukennettua heidän elinolojaan. Svea Mamma pitää siisteydestään kiinni.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1464055115579
Merkinnät RSS-syötteenä