Otetaan mitä on

Yllättäen huomasin viikonloppuna, että puut kukkivat jo vaaleanpunaisina, ollaan vähän niinkuin Japanissa. Seuraavana on valkoisten puiden vuoro, nyt eletään vuoden parasta aikaa, ainakin minun mielestäni. Vappua on juhlittu hyvin siististi ja viikonloppumatkakin on takana. Lauantaina lähtiessäni satoi  vettä rankasti ja jalat kastuivat bussia odotellessa. Eilen palasin loistavan sään aikana takasin, todetakseni, että hissi ei kulkenut ja vetolaukku piti kuljettaa kantaen ylös. Se on kumma, miten usein, kun itsellä on raahattavana painavahko kantamus, hissit ja liukuportaat eivät toimi juuri silloin. Kait se on Murphyn laki, onhan siihen totuttu.. Eilen aamulla join torikahvit ensimmäisen kerran tänä kesänä. Pienemmällä paikkakunnalla riittää porukkaa torikahveille ja ostokeskuksen kahviloihin, jos vain rahaa riittää kahvitteluun. Joka toisella vastaantulijalla tuntuu olevan rollaattori seuralaisenaan ja penkit ovat täynnä levähtämään istuuntuneita eläkeläisiä. Asiakkaita on eniten kirpputoreilla. Nuoret puolestaan eivät pääse työelämän tai opiskelun alkuun muuttamatta pääkaupunkiseudun kalliisiin asuntoihin. Tää on tätä nyky-Suomessa: vaikka synnyinseutu olisi kuinka rakas, on lähdettävä, mikäli tahtoo elättää itsensä. Palata voi sitten eläkeläisenä. Joka tapauksessa, kevään juhlat jatkuvat, vaikka vappu on jo takana: on äitienpäivää, helatorstaita, helluntaita ja lakkiaisia sekä valmistujaisia. Ja voihan juhlia vaaleanpunaisten puiden aikaakin japanilaiseen tyyliin: http://www.roihuvuori.fi/hanami/