Eilinen päivä kului enimmäkseen bussissa istuen. Aamulla kymmeneltä lähdin Meilahteen, väillä kävin Herttoniemessä ja sitten taas takaisin Meilahteen. Kotona olin illalla kuuden jälkeen, joten tunsin tehneeni työpäivän. Lounastauon ehdin kuitenkin pitää ja kävin hörppäämässä kahvit ja syömässä viikonlopun tähteitä kämpässäni. Tutussa S-Marketissa poikkesin bussia vaihtaessani. Missä olivat alennetut tuotteet? Hinnat olivat mielestäni jopa entistä korkeammat. Joka tapauksessa, mikäpä oli reissatessa, kun keli oli leuto. Kävelin jopa pari pysäkinväliä siitä ilosta, että keli oli pitävä, eikä tarvinnut koko ajan pelätä kaatumista.
Pitää ihan kehua, miten pienyrityksestä saa hyvää ja nopeaa palvelua. Soitin maanantaina jalkatuistani ja eilen illalla saapastelin jo uudet mittojeni mukaan tehdyt tuet kengissäni. Kome tuntia, sanoi teknikko. Suuremmassa yrityksessä, jota ennen käytin, ei tukia alle viikon saanut. Siellä oli kaikki tekniset mittauslaitteet ja härvelit, mutta silti.. Bussissa istuessani ajattelin myös, miten hyvä oli että ”lähdin Stadiin”. Liikenneyhteydet pelasivat hyvin ja vaihdot sujuivat nopeasti. Matkat kaupungin toiselle laidalle eivät kilometreissä ole yhtä pitkiä kuin jossain epämääräisellä metropolialueella, jolla bussit kulkevat harvoin ja pysäkitkin ovat kaukana. Huonoa kokemusta on vuosikymmenten ajalta. Onko ihme sitten, että väki pakkaa Helsinkiin?
Merkinnät RSS-syötteenä