Terveys ja sairaudet,Yksineläminen
Kävin tänään apteekissa, ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Pari reseptilääkettä oli loppunut jo ennen pääsiäistä, mutta halusin siirtää lääkehankinnat kustannussyistä tämän kuun puolelle. Menihän siinä heti 70 euroa, jolla olisin tehnyt parin viikon ruokaostokset. Suurempi satsi pitää hakea vielä toukokuussa. Sinnittelen näine hyvineni sinne asti. – Sote-uudistuksesta sanoisin kuulemani perusteella, että kyseessä taitaa olla Suuri Kusetus, jossa kaikkein huonoimmin käy kaltaiselleni kroonista tautia potevalle mummolle. Uudistuksen jälkeen ei ole minkäänlaista mahdollisuutta päästä minkäänlaiselle lääkärille, koska se on liian kallista ja hoitopaikat ovat liian kaukana. Mielestäni ilmaista lääkäriasemaa paperittomille maahanmuuttajille pitävien lääkäreiden moraalinen velvollisuus olisi silloin laajentaa asiakaspiiriään myös suomalaisiin eläkeläisiin. Vai ovatko he(kin) niitä Suvakkeja, jotka ovat solidaarisia vain maahanmuuttajille, varsinkin laittomasti maahantulleille? Näinkö tämä elämä sitten meni, että nyt, kun tänänkin päivänä kärsin 90-luvun laman vaikutuksista, olen taas samankaltaisessa kurimuksessa? Enkä liene ainoa.
Kuva: Vanhustyön keskusliitto
http://www.vtkl.fi/
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1459911911194
http://www.hs.fi/kotimaa/a1459915237082