Kulttuuri,Yksineläminen,Yleinen
Olin eilen Valli ry:n ja Y-Säätiön järjestämässä keskustelutilaisuudessa: Kuinka yksinelävät selviytyvät Suomessa? Tilaisuuden alussa asiantuntijapuheenvuoron käytti erikoistutkija Timo Kauppinen THL:sta, joka onkin viime aikoina tuottanut useampia raportteja yksinelävistä. Vaikkakin yksineläminen on nykyään yleistä kaikissa ikäryhmissä, suurin määrä heitä on yli 65-vuotiassa naisissa (yllätys, yllätys). Mieleeni jäi parhaiten toteamus, että yksinasuminen ei sinällään ole merki huono-osaisuudesta. Sitaatti George Washingtonin lausahduksesta: ”Parempi olla yksin kuin huonossa seurassa” on osuva ainakin omalla kohdallani. Vappu Taipaleen johdolla toteutettuun paneelikeskusteluun osallistui useita naispuolisia poliitikkoja (miehiä ei kai kiinnosta, vaikka kaikken heikommassa asemassa ovat keski-ikäiset yksinelävät miehet) useista puolueista. Naisten alustuksista kävi ilmi (ehkä vaalien läheisyydestä johtuen) se ilahduttava asia, että yksinelämisen yleisyys on lopultakin tajuttu! Ja että yksinelävien tarpeet eivät ole samat kuin parisuhteessa elävien tai lapsiperheiden. Yleisö sai esittää kysymyksiä tilaisuuden lopussa. Itse en keksinyt mitään kysyttävää (ja onhan minulla tämä esiintymiskammokin), mutta huomasin taas saman, kuin niin monessa muussakin kyseilytilaisuudessa. Ikäiseni ja vanhemmat ihmiset eivät osaa esittää asiaansa lyhyesti, vaan aina kerrotaan ensin oma elämänkaari sairauksineen ja varsinainen kysymys häviää jaarituksen sekaan.