Ruokafilosofiani on elämänasenteeni kanssa linjassa: otetaan mitä on saatavilla ja tehdään siitä ateria. Kehittää mielikuvistusta. Rento meininki on periaatteeni ruoanlaitossa ja leivonnassa. Otetaan mitä on ja tulee mitä tulee. Eihän ruoanlaitto voi mitään hienostelua ja piperrystä olla, varsinkaan arkipäivinä yksinelävällä. Eri juttu on, mikäli on vieraita tulossa, silloin ruoanlaittoon voi keskittyä paremmin ja paremmista aineksista. Minua säätelee yksinelämisen lisäksi budjetin niukkuus pieneläkeläisenä sekä diabetes, joka pakottaa hiilihydraattien kimppuun milloin vain, vaikka itse en haluaisikaan. Kyllä se vain niin on, että tauti vie ja mie vikisen, vaikka sairauden puhkeamisvaiheessa vielä kuvittelinkin olevani oman itseni ja ruokailujeni hallitsija.
Merkinnät RSS-syötteenä