Käykö tässä niin, että jalan liikkuminen, varsinkin yksinään ja pimeällä, alkaa olla naisille harvinaista herkkua? Tuttu kaupunki ja tutut kulmat ovat käyneet entistä pelottavimmiksi. Sen vuoksi pitänee keskittää liikkumisensa valoisaan aikaan, vaikka se juuri nyt onkin erittäin lyhyt, ja ryhmässä kävelemiseen. Viime lauantaina oli harmaa ja erittäin tuulinen päivä, mutta onneksi ei satanut. Osallistuin silloin kirjailija Antti Tuomaisen johdolla Like-kustantamon järjestämään kirjalliseen iltapäivään. Kalliossa liikuttiin kirjojen päähenkilöiden kotikulmilla. Ilma ja murjottu ulkomuotoni sopivat mielestäni erinomaisesti nimenomaan dekkarikierrokselle. Pitkä lenkki tehtiin, useimmille osallistujille (noin 20 henkilöä), tutussa ympäristössä. Helppo oli seurata pitkää miestä, joka iloisena ja innostavana kertoi kirjailijan työstään. Olin nähnyt Tuomaisen esiintymässä ensi kertaa viime keväällä Suomalaisen Kirjakaupan kirjailijatapaamisessa Seurahuoneen baarissa. Ostin silloin hänen edellisen kirjansa ”Synkkä niin kuin sydämeni” ja pidin siitä nimenomaan siksi, että tapahtumat oli sijoitettu Kallioon, ja Helsinkiin laajemminkin, sekä lähiympäristöön. Idea lauantaina tehtyyn Kallion kävelykierrokseen oli tullut Kirjamessuilla Sofi Oksaselta. Lisää tällaista!
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Tuomainen
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1448771350192