Otetaan mitä on

Toissapäivänä näin bussipysäkillä seisoessani näyn, joka jäi vaivaamaan. Nuori, muodikkaasti pillifarkkuihin ja tennareihin pukeutunut mies (on varmaan kovaa kamaa suomalaisten tyttöjenkin parissa) veti kädestä perässään vastahakoista mustaa hahmoa, joka muistutti takavuosien maatuskanuken hautatajaisversiota. Siinä mies talutteli omaisuuttaan, epäilemättä itsensä ikäistä (tai nuorempaa) vaimoaan. Jollain tavalla näky loukkasi minua, vaikka onhan niihin saanut tottua. Jos kävellään käsikoukkua, se on mielestäni jollain tavalla tasavertaista, mutta kun aikuista ihmistä talutetaan kädestä kuin lasta, tulee kyllä vahvasti tunne siitä, ettei talutettavalla ole minkäänlaista itsemääräämisoikeutta! Otan vastaan rasistisyytökset, mutta sanon vielä senkin, että miksi pitää länsimaisen naisen, joka sata vuotta sitten sai taisteltua itselleen ihmisarvon, taantua hyväksymään tällaisia näkyjä kotikulmillaan? Hyväksyä en voi, turtua kylläkin. Pitihän länsimaisten naistenkin runsas sata vuotta sitten pukeutua uimaan mennessään pitkähihaisiin ja -lahkeisiin vermeisiin sekä yömyssyä muistuttavaan päähineeseen (vrt. burkini). Oli siinä uimamukavuutta kerrakseen, mutta saihan edes kastautua. – Naapurustooni rakennettiin suuri kerrostalo minimaalisen pienelle tontille, ilmeisesti rakennuttaja oli Heka, koska huivipäiden määrä on lisääntynyt bussipysäkillä. Viime vuonna tullutta ”turvapaikanhakija”-satoa korjataankin urakalla ja hyvin tuntuu olevan joustavaa hakijoiden nimi, ikä ja ehkä kansallisuuskin. Helppo on esiintyä vaikka kenä, kun alkuperäinen henkilöllisyystodistus on poltettu tai muuten hävitetty. Tämä joustava henkilöllisyys ei tunnu turvapaikansaantia haittaavan suomalaisten viranomaisten mielestä. Laput silmilläkö valintoja tehdään?

http://www.hs.fi/kotimaa/a1472530593942

http://www.hs.fi/ura/a1472184596501