Otetaan mitä on

Jouluinen sää vain jatkuu, saa nähdä minkälaista ilmaa on tarjolla sitten joulunpyhinä? Jostain luin otsikon, että Eurooppaan on luvattu huippukylmää talvea. Toivottavasti ei. Eilen jouduin kaivamaan talvikengät esiin ja kylläpä ne ahdistivat, kun ne jalassa istuin koko seminaaripäivän. En tietenkään ollut ottanut sisäkenkiä mukaan. Eikä se juuri kuulu tapoihinikaan. Eilen vietettiin Luetaan yhdessä -verkoston 10-vuotisjuhlia. Olen kuluneen vuoden lusmuillut opetustehtävistä (muuttoon vedoten), mutta koska sain kutsun ja halusin tavata tuttuja ja ennestään tuntemattomia opettajia, tahdoin osallistua. Sanotaan, että tässä maailmassa ei ole mikään ilmaista, mutta maahanmuuttajanaisille annettava opetus on. Ilmaista sekä opetukseen osallistuvalle että ilmaista myös opettajalle, koska mitään rahallista korvausta hän ei työstään saa. Pikemminkin rahaa kuluu. Järjestöllä on vain yksi palkattu työntekijä (monitoiminainen) ja toiminta pyörii avustusten varassa, mutta säästeliäästi eläen on pystytty järjestämään myös vuosittain seminaareja  opettajille eri puolilta Suomea. Vapaaehtoistyöntekijnä nimenomaan kaipaa sellaisia virkistäviä hetkiä elämäänsä, joissa ei oman kukkaron nauhoja tarvitse aukoa. Se on palkitsevaa ja tulee tunne, että työtä arvostetaan! Eilisessä mielenkiintoisessa ohjelmassa olivat mukana myös irakilainen arkkitehti, suomessa bussinkuskina toimiva Vuoden pakolaisnainen sekä Ihmisoikeusliiton edustajia.