Ilmainen sähkön kilpailutus netissä - Sähköt.net

Ulkomaat,Yksineläminen

Halkopinon ääressä

06.04.2016, lila46

Kuva1610 (2)Pääsiäisenä oli hienot ilmat, ainakin lahden takana. Virossa pääsiäinen on päivän lyhyempi kuin Suomessa, eli maanantai ei ole toinen pääsiäispäivä, vaan se on tavallinen arkipäivä. Olin nähnyt talomme takana mahtavan halkoläjän, siinä ei ollut mitään erikoista, joka vuosihan se oli siellä ollut, odottaen pinoamista. Halot olivat seuraavaa talvea varten, kesän ne kuivuisivat pinossa rakennuksen seinustalla. –  Tuolloin maanantaiaamuna näin yläkerran kahdeksankymppisen yksinelävän, äskettäin rintasyövästä toipuneen, rouvan pinoamassa halkoja yksinään. Hän oli hankkinut lämpöilmapumpun seinälle, mutta sen ohella puulämmitys on edelleen käytössä, niinkuin monessa muussakin neuvostoaikaisessa kerrostalossa. Kysyin, eikö kukaan alueen toimettomista nuorista miehistä voisi tulla auttamaan? Parille riskille miehelle kasan pinoaminen olisi pikkujuttu. Rouva sanoi, etteivät ne tule rahastakaan. Ovat niin laiskoja. (Eivät kai muuten olisi jääneet kylille roikkumaan.) – Koska oli todella kaunis ilma ja minulla oli pari tuntia aikaa ennen päivän muuta rientoja, jäin auttamaan ja saimmekin puolet halkokasasta pinottua. Illemmalla kävin vielä yksinäni halkosavotassa, niin kauan kuin jaksoin. Selkää alkoi särkeä niin vietävästi, että oli pakko lopettaa. Jäihän kasaan silti liikaa halkoja vanhemman rouvan pinottavaksi. Seuraavana päivän minun oli valmistauduttava Suomeen lähtöön ja kun se selkäkin temppuili, harmitti, etten pystynyt enempää auttamaan. – Kyseinen rouva on eläkkeelle jäänyt opettaja, joka on aktiivisesti vaikuttanut kylän kulttuurielämään lasten kasvatuksen ohella. Aktiivinen hän on vieläkin, koska on pakko. Aikuiset lapset asuvat kuka Virossa, kuka Suomessa ja pyörätuoliin sidottu aikuinen tytär samassa talossa äitinsä kanssa. Tyttärellä ei ole mitään kotiapua, eikä taida olla sosiaaliturvaakaan, vaan hän elättää itsensä tekemällä töitä kotonaan.-  En tiedä, onko Virossa tutkittu yksinasuvien määrää, mutta näppituntumalta sanoisin, että yksinelävien naisten luku on sielläkin kasvussa, erittäinkin eläkeläisten joukossa. Apua tarvittaisiin ja tekemätöntä työtä olisi paljon, kun vain tekijöitä löytyisi. Kovasydämisyys ja kovapäisyys lisääntyy koko ajan.

”Tervetuloa” tännekin:
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1459565045340

 


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *