Olipa pimeä viikonloppu, lauantaina sadetta riitti koko päivän ja jonkinlaisessa hämärässä meni sunnuntaikin. Eikä tänäänkään valjennut. Viime viikolla sentään muistelen perjantaina olleen aurinkoisen ilman, jonka kunniaksi kävin ulkona kahvilla ja työväenopiston musiikkipitoisella luennolla. Valopilkku oli myös jonakin iltana Tennispalatsissa näkemäni Tuntematon sotilas -elokuva. En ole sotaelokuvien ystävä, joten valmistauduin kolmen tunnin istuntoon sekavissa mielentiloissa. Mutta heti alkumetreillä tajusin. että elokuva on hyvä ja siinä on hyviä näyttelijäsuorituksia! Liian pitkä se kyllä oli ja loppua oli raskas katsoa, kun tilanne kävi koko ajan vaikeammaksi ja näyttämölle tuli vielä uusia henkilöitä entisten tilalle. Sellaistahan sota on. Jotenkin kokemuksesta teki omakohtaisen se, että sodittiin ja rämmittiin suomalaisessa maisemassa. (Tunnistin sieltä kyllä Suomenlinnankin näkymiä.) – Eilen lueskelin Tuglas-seuran Elo-lehteä, jonka luenkin aina tarkkaan. Joka syksyiset Martin markkinatkin Kaapelitehtaalla lähestyvät. Lehdessä on aina myös sekä viroksi että suomeksi kirjoitettuja artikkeleja Suomessa asuvista virolaisista (joita onkin 70 000) ja Virossa asuvista suomalaisista (joita on huomattavasti vähemmän). Tällä kertaa minua kiinnosti erityisesti viroksi kirjoitettu artikkeli naisesta, joka näki ensimmästä kertaa suomalaisia vuonna 1990 Saarenmaalla. Kohtaamisesta heräsi kiinnostus suomenkielen opiskeluun ja loppujen lopuksi hän päätyikin Tampereelle elämään. Vuodesta 1998 lähtien hän on opettanut maahanmuuttajille suomea. Asuttuaan suomalaisen miehensä kanssa pari vuotta Tallinnassa ja toimittuaan toisessa ammatissa, hän palasi Tampereelle maahanmuuttajien pariin. Mutta, hän huomasi, ettei opetus enää sujunutkaan entiseen malliin. Hän ei tajunnut, missä oli vika, vaikka hän teki kaiken samoin kuin ennenkin, oppi ei mennyt perille. Vasta myöhemmin hän ymmärsi, 
Numerot olivat monille tuntemattomia ja kaikki sanat piti selvittää kuvien, käsien ja jalkojenkin kanssa.
Nainen on esimerkki siitä, että itsekin maahanmuuttaja pystyy opettamaan toisille niinkin vaikeaa kieltä kuin suomea. – Oma mielipiteeni on, että suomalainen aviopuoliso ja lapset auttavat huomattavasti että oppilasaines oli muuttunut. Koska opetettavilla ei ollut edeltäviä opintoja (luku- ja kirjoitustaito omalla kielellä puuttuivat). eivät he pystyneet omaksumaan suomen kieltä. Maahanmuuttajat olivat maista, joissa on matala koulutustaso, tai se puuttuu kokonaan: Somaliasta, Iranista, Irakista, Afganistanista ja Syyriasta. kielenoppimisessa ja kotiutumisessa. Tosin tämänpäiväinen karmea tapaus todistaa sitiä, miten vaikeita monikansalliset suhteet ovat pahimmillaan.
diabetespäivä: https://www.diabetes.fi/
puliveivausta: http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711122200527274_u0.shtml
Merkinnät RSS-syötteenä