Kulttuuri,Ruoka ja ruokavaliot,Terveys ja sairaudet,Yleinen
Että tästäkin pitää syyllistyä: minulla on liian vähän tai ei ollenkaan joulustressiä. En olisi vielä työssäkäyvänä uskonut, että tälläinenkin aika koittaa! Joulunviettoni kutistuu vuosi vuodelta ja hyvä niin, mitäpä tässä lapsenlapsettomana yksineläjänä muuta kaipaisikaan, kuin leppoisaa elelyä omaan tahtiin, oli arki tai juhla. Joulua edeltävän ajan tekivät aikaisemmin kiireiseksi myös lukuisat puuro- ja glögitilaisuudet, työnantajan ja sidosryhmien järjestämänä. Enää ei kutsuja tule. Onneksi pääsee kuitenkin ilmaiseksi osalliseksi pikkujouluajasta, kunhan on omatoiminen ja seuraa ilmoituksia. – Tällä viikolla kävin Eesti Majan joulujuhlissa, jossa tarjoiltiin erinomaista glögiä. Paikalla oli etupäässä virolaisia ja kuoro- sekä yhteislaulut raikuivat. Ovathan virolaiset laulurahvasta. Eilen olin vielä Helsingin Laulun joulukonsertissa, jonka päätteeksi tarjoiltiin erinomaista riisipuuroa ja rusinasoppaa. Täpötäydessä salissa taisi olla vain yksi virolainen perhe paikalla, mutta sitä näkyvämmin ja kuuluvammin. Yhteislaulu ei meiltä suomalaisilta suju (ainakana selvinpäin), mutta ei ole mitään syytä hävetä Suomea ja suomalaisuutta. Maassa maan tavalla olisi hyvä muistaa ja käyttäytyä sen mukaan Suomenlahden molemmin puolin.
Aikaisemmin kuluneella viikolla sain lahjaksi toisenkin sydämen aikaisemmin saamani huovutetun lisäksi. Kun näin suuren piparisydämen, kysyin heti (epäkohteliaasti): onko se Tallinnasta ostettu? Antaja vakuutti lahjan olevan Suomesta, mutta kotona, kun tutkin tuoteselostetta, mitä siellä lukikaan? Valmistaja: Fazer Food OU, Tallinna, Viro. Viimeinen myyntipäivä on 30.1.2015, joten yli vuodenvaihteen on aikaa nakertaa. En nimittäin ole kovinkaan suuri ostettujen piparkakkujen ystävä, mutta kyllähän lahja silti ilahdutti. Vielä kymmenisen vuotta sitten piparkakku oli melko tuntematon ilmestys Virossa. Muotteja ei ollut myynnissä, eikä kotona leivottu. Toreilla ja kaupoissa myytiin kuitenkin suuria saksalaistyylisiä sydämiä, jotka oli koristeltu myrkynvihrein ja verenpunaisin kuorrutuksin. Nyt saamani pipari oli kesympi versio, suomalaisittain laimennettu.
Jalkavaivassani pääsin eilen ystävällisen fysioterapeutin vastaanotolle, lopultakin. Häneltä olen saanut enemmän tietoa jalkavaivoistani kuin lääkäreiltä koko elämäni aikana. Hän arveli tällä kerralla olevan kyseessä Mortonin neurooman, jossa hermo jää kivuliaasti puristuksiin. Teippauksesta ei tunnu tähän vaivaan olevan apua, mutta terapeutti lupasi soittaa minulle vielä tiistaina ennen joulua ja kysellä jalan tilaa. Kiitos, tämä taisi olla paras joululahjani! htthttp://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=jal00109