Matkailu,Ulkomaat,Yksineläminen
Sata vuotta (ja risat) sitten Turkkia (Osmanien valtakunta) kutsuttiin ”Euroopan sairaaksi mieheksi”. Ei kovin terveeltä vaikuta nykyinen menokaan, vaikka sittemmin useat muutkin valtiot ovat sairastuneet samaan tautiin. Keväällä olin viikon Alanyassa, oli kaunista ja rauhallista, mutta koko ajan oli kuitenkin piinaava tunne siitä, ettei kaikki ollut sitä mitä näytti. Televisossa paasattiin palopuheita vuorokaudet ympäriinsä, vertailukohtana ei voinut olla muu kuin Hitlerin aika. Myyjät ja tarjoilijat olivat aina kimpussa, mutta eivät kovinkaan aggressiivisia, vielä siihen aikaan keväällä. Taisi joka tapauksessa olla minun kohdallani viimeinen Turkkiin suuntautunut lomamatka. – Kuten jo aikaisemminkin kirjoitin, maailma kutistuu koko ajan, kun niiden valtoiden määrä, joihin voi matkustaa vain henkensä kaupalla, lisääntyy koko ajan. Turvallisinta on pysyä kotimaassaan ja sielläkin enimmäkseen neljän seinän sisällä ja seurata vain viestimien kautta maailman tapahtumia. Onko ihme, että yksinäisyys ja ulkopuolisuuden tunne lisääntyvät? – Mutta toisaalta, uskon siihen, että kohtaloaan ei voi välttää, joten eiköhän paras ole jatkaa elämää niinkuin ennenkin ja ottaa vastaan se, mitä tuleman pitää…
(Skannasin oheen jonkun turhautuneen turistin viestin.)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_sairas_mies
https://fi.wikipedia.org/wiki/Osmanien_valtakunta
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001221351.html