”Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.” Tutussa lastenlaulussa ihmetellään monia luonnonilmiöitä. Mutta, maailmassa tapahtuu niin paljon outoja ja ennenkokemattomia asioita, että kyllä riittää ihmeteltävää vanhemmallakin tallaajalla. Luonnonilmiöiden lisäksi tapahtuu kaikenlaista ikävää, jota ihmisvoimin ei voida estää eikä hallita, siltä ainakin tuntuu. Sodat jatkuvat ja jatkuvat ja uusia rauhattomuuspesäkkeitä leimahtaa milloin missäkin päin maailmaa. Luonnonmullistusten ja suurten tulipalojan vauhti kiihtyy ja lentokoneita tuntuu katoavan jatkuvalla syötöllä. Kyllä sitä joka kera ilma-alukseen noustessaan tulee miettineeksi: onko tämä nyt viimeinen lento ja tulenko enää takaisin? (Siitäkin huolimatta mitä tilastot sanovat jne.) Oudoksi on maailma muuttunut verrattuna siihen, mitä se oli lapsuudessani ja vauhti vain kiihtyy. Täällä pitää ”muinaismuistona” vain jotenkin räpeltää mukana. – Olin tänään lähimarkkinoilla. Se oli tuttua ja turvallista, sillä lapsesta asti olen mielelläni käynyt markkinoilla, sekä Suomessa että muualla. Tosin, nykyään jokaiset markkinat ovat myös pienimuotoinen Maailma Kylässä -tapahtuma. Tänään minut veti paikalle Bollywood-tanssiryhmä, niinkuin kaikkialle, missä sellainen vain esiintyy. Oli myös Ravintolapäivä, joten söin muhevan hernekeittoannoksen sipulin ja sinapin kanssa. Ostin viiden euron hameen, vaikka se oli halpatuotia. Kaikki oli sopivan tuttua, mutta kuitenkin eksoottista. Kotimatkalla havaitsin, että kielot kukkivat. Pakkohan niitä oli kimppu kerätä kotiin; niinkuin olen tehnyt lapsesta asti.
Merkinnät RSS-syötteenä