Otetaan mitä on

Ilma on erinomainen, suorastaan hiki tuli kävellessä talvitamineissa. Päivät ovat pidentyneet hurjasti, aamulla herätessäni luulin kellon olevan jo kahdeksan, mutta eipäs ollutkaan. Oli vasta vähän yli seitsemän ja illalla olen usein pärjännyt ilman sähkövaloa kuuteen asti. Kevättalvi on hienoa aikaa. Ja kevään mittaan on monta syytä juhlia, varsinkin naisten: ylihuomenna on karkauspäivä ja naistenpäiväkin on lähellä. Äitienpäivä koittaa sitten toukokuussa, kun kaikkialla jo vihertää. Niin ja huomenna on Kalevalan päivä, onhan kansalliseeppoksessakin vahvoja naishamoja eri miestyyppien rinnalla. Karjalanpiirakat jäi ostamatta, mutta ehtii niitä hakea vielä aamullakin. Suomalaiset naisethan olivat ennen varsinaisia työjuhtia, joiden elämässä ei paljoa juhlanaihetta ollut. Nykyään voi nainenkin valita haluaako tehdä töitä ja haluaako lapsia (parisuhteessa tai ilman). Tosin, valinta ei aina ole vapaaehtoista. On myös piirejä, joissa työttömyys on ihan hyväksytty ”ammatti” jo kolmannessa polvessa ja leipäjono sosiaalinen tapahtuma, jossa tavataan tuttuja ja pois lähdetään suurten kassien kanssa.

http://www.iltasanomat.fi/perhe/art-2000001126939.html?utm_campaign=tf-IS&utm_medium=tf-desktop&utm_term=1&utm_source=taloussanomat.fi&utm_content=site

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001126194.html

http://www.hs.fi/kaupunki/a1456465972439?ref=hs-art-top-7