Eilen illalla varustauduin Teeman ääreen kun Sami Yaffan Sound Tracker -sarjan Turkissa kuvattu osio alkoi. Toivoin näkeväni Kappadokian maisemia ja näinkin. En ole aikaisemmin sarjaa kovin aktiivisesti seurannut, mutta tämän halusin ehdottomasti nähdä. Aika kului niin nopeasti, että tilaisuuden tullen katson jakson vielä uudestaan. (Tuli uusintana tänään kello 18 Teemalta, mutku samaan aikaan tuli myös Emmerdale..) Heti, melko alussa puhuttiin menneiden aikojen oppineesta Mevlanasta ja näytettiin dervissien pyörivää tanssia. Ryhmässä, yllätys yllätys, oli mukana naisiakin, toisin kuin olin aikaisemmin luullut. Ohjelmassa esiintynyt napatanssija sensijaan kertoi, että heidän esityksiään on alettu pitää syntisinä ja pääsy esimerkiksi televisioon on estetty. Haastatteluissa kävi ilmi, kuinka vielä kymmenen vuotta sitten vapaana ja avoimena yhden kansan maana pidetty Turkki, Euroopan ja Aasian välimaastossa, on menossa aina tiukempaan sunnilaisuuteen Erdoganin johdolla. Aikaisemmin etnisesti ja uskonnollisesti hyvin monikulttuurinen ja maallistunut maa on sulkeutumassa ja asenteet ovat kiristyneet. Toisaalta eri ryhmät ovat alkaneet voimakkasti tulla esiin kurdien johdolla. – Lisäksi tuossa suuressa ja ilmastollisesti sekä maastollisesti monimuotoisessa maassa on alati kasvava joukko Syyrian pakolaisia. Turkkia ei aikoinaan hyväksytty jäseneksi Euroopan Unioniin, mutta pakolaiskysymyksessä sen apu on Euroopalle ensiarvoisen tärkeää. Kannatta katsoa:
http://areena.yle.fi/1-2678860
https://en.wikipedia.org/wiki/Mevlana_Museum
https://www.google.fi/webhp?source=search_app#q=erdogan+turkki
Merkinnät RSS-syötteenä